Aina jää jotain ostamatta mutta en todellakaan mene kauppaan A 4:sen kanssa. Minulla ei ole kiire minnekkään, onhan minulla loppuelämäni aikaa.... Verhot ja matot ovat seuraavina vuorossa. Olen miettinyt pitäisikö ottaa ammattilainen katsomaan värimaailmaa... pöh itsellenihän minä sisustan eli olen itse paras kriitikko, muut vain voivat katsoa ja arvostella mutta minä asun täällä.

Äitini ja anoppini eivät vielä tiedä mitään. Olen ajatellut hakea heidät ajelulle ja tuoda tänne. Asiat asioina, olenhan jo aikuinen (tai ainakin iän perusteella olen). Mutta ensin kämppä kuntoon ainakin suurinpiirtein. Entisestä asunnosta en ole oikeastaan mitään tuomassa, joitain omia esineitä ja synnyinkodistani tuotuja huonekaluja. Valokuvat, kirjat yms. haen kunhan niille on paikka. Vanhat esineet synnyttävät muistikuvia ja tuntoja menneestä, kuitenkin tiedän että parhaat muistot ovat mielessäni ja siellä ne pysyvät ilman mitään muistutustakin.