Tänään ei päivä ole vielä lopussa joten mitä vain voi sattua.... Siksi yleensä kirjoitan päivän tapahtumista vasta seuraavana päivänä... olen nukkunut yön yli...

Tänään tunsin että olen pienen pykälän lähempänä toista ja itseäni. Olen uskaltanut eikä se uskallus vienyt minulta mitään... se ei edes tuntunut... se vaan on niin. Uskalla, se helpottaa...

Sairaus vie ihmisen ulkoiset voimat, mutta sisäistä voimaa vie vain se että annat elämän valua läpi käsiesi. Lapsen sairaus sattuu enemmän kuin oma, toivoisi että minulle se sopisi.. minulla on aikaa sairastaa... olen elänyt jo pitkään... lapsi vasta tiensä alussa... sille ei voi mitään, voit vain olla turvana ja tukena, luottaen siihen että meille jokaiselle annetaan taakkaa kannettavaksi vain sen verran kuin itsekukin pystyy sitä kantaamaan.