Minulle on jo pienestä pitäen sanottu ja kasvatettu niin että mies on kova, kylmä, laskelmoiva ja perheen pää... tunteille ei ole annettu sijaa. Onneksi jokainen ihminen on yksilö ja yksilö ajattelee itsenäisesti. Kun tarpeeksi ajattelee ja pukee ajatukset sanoiksi voi todeta sen minkä minä, mieskin saa tuntea. Ja kun tuntee, tietää elävänsä.....

Miksi on vaikea puhua tai miksi on vaikea kertoa tunteistaan tai miksi on vaikea olla oma itsensä.... Pelko että menettää kontrollin, pelko että en kelpaa, pelko... sitä tai tätä. On uskallettava ottaa askel, askel siihen että voi luottaa toiseen, askel puhumiseen, askel kertoa peloistaan, ei pelko tapa mutta se voi kuolettaa tunteet.

Oli hyvä keskiviikko ja uskon että tulee hyvä torstai. Itseasiassa uskon että kaikki tulevat päivät tulevat olemaan toinen toistaan parempia. Päivieni loppuun asti, elän, koska en tiedä kuinka pitkä loppuelämäni on, jokaisen päivän , tuntien, puhuen, uskaltaen olla oma itseni, puutteineni, vajavaisuuksinineni, en olemalla jotain muuta kuin olen. Elän koska elän! Ei sen enempää, ei sen vähempää.