Eikä harmita yhtään. Heräsin ajoissa mutta sängystä en malttanut millään nousta... lämmin peitto veti puoleensa.... kello kävi... en ollut itseasiassa nukkunut juuri lainkaan.... silti en ollut yhtään väsynyt. Nousin tietäen että tulisi aamuja jolloin voisi vain olla... hereillä... silti leijua pää pilvien yläpuolella heilutellen jalkoja pilven reunalla... elää unelmaansa, unelmoiden elämisestä...

Lapset suuntaisivat tänään kohti omia pesiään, en silti jäisi yksin... Tunne että olet läsnä vaikka et olekkaan paikalla ja et koskaan ole yksin... Hetket jolloin puhut ja sinulle puhutaan.. talletat ne muistojen lokeroihin ja tunnet ne taas kun kuulet äänen tai haistat tuoksun ... ja sinulla on hyvä olla ... olet joku jollekkin ... olet isä, ystävä, tuttu tai tuntematon.... olet olemassa.... elät.