Yö nukuttiin ja aamulla heräsin auringon noustessa kuuden jälkeen. Yöllä oli ollut pakkasta, koska puron yli menevä silta oli jäässä. Purovesi oli raikasta ja herätti ihohuokoset uuteen päivään. Aamiaisen jälkeen pikainen siivous ja kohti uutta määränpäätä eli Hannunkurua. Tämän päivän kuljen kolmen Lohjalaismiehen kanssa. He ovat vaeltajina konkareita, minä aloitteleva untuvikko.

Aurinko paistoi täydeltä terältään ja aamun viileys vaihtui ihanaksi lämmöksi. Pieni tuulenvire piti hien aisoissa. Lämmintä päivällä yli kymmenen astetta. Ja mitkä maisemat.. tuntureita silmänkantamattomiin.

Poroja oli enemmän kuin ensimmäisenä päivänä. Kulkijoita ei ollut ruuhkaksi asti, sai nauttia rauhasta, luonnosta.

Matka taittui nopeasti vaikka mitään kiirettä ei pidettykään, tämä on helpoin reitin osuus. Ja kuin huomaamatta saavuimme Pahakurun autiotuvalle, pieni juomatauko ja edessä päivän viimeiset pari kilometriä. Puolen tunnin päästä saavutimme päivän etapin, Hannunkurun.

Varaustuvat olivat juuri valmistuneita, uusia ja isoja. Aurinko paistoi ja iltapäivätorkut maittoivat. Tiedossa oli ruuan jälkeen sauna ja uinti viileässä lammessa. Aika kului nopeasti jutellessa nuotion ääressä muitten matkalaisten kanssa, ja kuin huomaamatta hämärä laskeutui, oli nukkumaanmenoaika. Aamulla olis aikainen herätys ja pitkä vaellus edessä 27 km.